Работа студентов материалы 58-й научной студенческой конференции

Вид материала

Содержание

ФАКУЛЬТЕТ ПРИБАЛТИЙСКО-ФИНСКОЙФИЛОЛОГИИ И КУЛЬТУРЫ Секция прибалтийско-финской филологии
Maagizet voimattomukset
Kaba < app. kaba ‘kapa, kuivattu kala, harvoimmin kuivattu linnun liha’. Tunguon kylässä eläy mies, hänen haukuntanimi on Kaba-V
Sirkka, Čirkka

Подобный материал:

1 ... 36 37 38 39 40 41 42 43 ... 67

ФАКУЛЬТЕТ ПРИБАЛТИЙСКО-ФИНСКОЙ
ФИЛОЛОГИИ И КУЛЬТУРЫ

Секция прибалтийско-финской филологии

KARJALAISIEN RUOKATAVOISTA

Пеллинен Н. — студ. 4 курса
Научный руководитель — Горшкова О. Э.

Karjalaisien ruokatapojen pohjassa näkyy kiiniolo luonnosta, muantietollisesta tilantehesta ta uskonnoista. Tutkimuksessani piäaksentti ruokatapojen yhteyvessä on luajittu karjalaisien uskoloilla. Meijän rahvahalla syomiseh liittyvissä assoissa oli ominaista patriarhallisuutta, esim. syyvvessä stolassa oli vakituini istumajärjessys: pirtin isännät ta miesvierahat issuttih stolan kokissa peräpirtissä, naiset — čuppupuolella, lapset — stolan alapiässä. Syyvvessä skuat't'eri aina oli stolalla (stola on Jumalan kämmen, skuat't'eri suojual'l'ou sitä). Leipäh liitty omie uskomuksie; kun leipä pantih stolalla, ni ensin luajittih ristimerkki ta siitä ruvettih leikkuamah: ensimmäini pala oli kasvonkannikka, toini — laisanviiplo, kolmatta viipluo sanottih virkunviiploksi, viimeni pala oli tuas kasvonkannikka. Pyhittämini oli tärkie karjalaisien elämän puoli, se asetti ankarat rajotukset elukoista suatavien ruoka-ainehien käyttämisellä. Suomalaiset tutkijat erotetah vienalaisien naisien keksijäisyyttä: pyhinä oli valmissettava ruokua vain kasvituottehista, ruokua piti olla äijän ta sen piti olla hyvyä («ei leipä syyvven lopu — suahen loppuu»). Nellä pyhyä oli vuuvvessa: yksi — seiččemän netälin pyhä (ennein Äijyäpäivyä), yksi — kuuvven netälin pyhä (Rostuon iellä). Petrun päivän iellä pyhä kesti kaksi, toisin aijoin kolme netälie — se smut't'iutu. Ennein Spuassuoki kaksi netälie pyhitettih. Sen lisäksi joka netäli pyhitettih serotana ta piätinččänä. Pyhittämini on sielun ta vartalon puhassus. Ennein pyhitettih koko perehellä. Konsa lapset pyhänaikana kysyttih maituo, ni heilä vassattih: «ei anneta maituo — pappi on maijossa». Kuuvven pyhän ajan yli rintalapsi sai muamolta maituo, onnakko siitä hänenki piti ruveta pyhittämäh maijosta ta muustaki arkihisesta. Miula oli mieltä myöten tiijustua, äijänkö rahvasta nykyjäh pyhittäy ta tiijetähkö ihmiset pyhien aikua; tutkimukseh osallistu niin ruavahie kun nuorie kyläläisie ta linnan eläjie. Kävi ilmi, jotta kyselyh osallistujista karjalaisista pyhittäy 15% (suurin joukko pyhittäjistä on ruavahie kyläläisie). Vähimmän pyhitetäh nuorien kyläläisien kesen. Tietäy pyhistä ta niijen ajasta 25% (paremmin tiijetäh ruavahien kyläläisien joukossa, huonommin — nuorien linnan eläjien kesen). Nykyjäh lehtilöissä kirjutetah pyhän ruuvvan reseptijä. Vienan Karjala-lehessäki on niitä. On hyvä, jotta ihmisillä kerrotah pyhien erikoisuksista ta ruuvvista, kuiteski kirjutuksissa näkyy nykyaikasen elämän vaikutus (esim. punajuurta, porkkanua, tomattie rahvas alettih tietyä vain Neuvostoliiton aikana). Karjalaisien perintehih on äijän vaikuttan tevollisuuten kehitys ta elämän ritmien muuttumini. On tärkie muistua rahvahan tapoja, sentäh kun ne oltih karjalaisien jokapäiväsen elämän pohjana. On mahotonta opastuo kieltä irallisesti Karjalan kulttuurista.
^

Maagizet voimattomukset

Петрова И. — студ. 5 курсак
Научный руководитель — канд. филол. наук, доц. Богданова Е. В.

Tunguon karjalaisien haukuntanimet

Чубурова А. — студ. 4 курса
Научный руководитель — канд. филол. наук, Карлова О. Л.

Miun tutkimustyöni koskou Tunguon karjalaisien haukuntanimijä ta sukunimijä, kumpasien pohjana ollah haukuntanimet. Pitäy sanuo, jotta Tunguon piiri on yksi muinaisista kirikönkunnista Kemin ujestissa ta koko Karjalassa (muakirjoissa tavatah Tongujan kylän nimi jo vuuvvesta 1587).

Mintäh mie rupesin tutkimah juuri tämän kylän ta sen piirin nimistyö? Sentäh kun tässä vanhassa karjalaisessa piirissä säilyttih kirjavat ta mukavat omaperäiset karjalaiset nimet. Ne synnyttih karjalan kielen sanavaraston pohjalta: eläimien ta kalojen nimilöistä, ihmisien vartalon osien nimityksistä; sekä sanoista, kumpaset kerrottih nimenkantajasta, hänen ulkonävöstä, luonnosta ta ruumihillisesta kunnosta. Toisin sanoen ikivanha karjalaini nimi oli ihmisen kuvauksena, se juohatti mihnih ihmisen erikoisuuteh. Tässä entiset nimet oltih lähellä haukuntanimijä, kumpaset on säilytty sekä epävirallisinä lisänimilöinä jotta nykyisissä sukunimilöissä.

Tunguol’l’a ihmiset vielä muissetah ta käytetäh muutamie haukuntanimijä. Ne ollah semmoset:

• Kägrä-Tačči: tamä haukuntanimi oli naisella, kumpani jykien työn vuoksi tuli käkräksi. Kägrä ’käkrä, käyrä, viärä’. Nimen omistajalla oli ortodoksini karjalaini naisnimi Tačči (Tat’t’ana) < ven. Tatjana (Татьяна).

• Rahkamara: tämän haukuntanimen sai mies, kumpani syöy äijä, toisin sanoen tämä mies on syömäri. Vrt. app. rahkamara ’syömäri’.

Ajan myötä haukuntanimet siirryttih lisänimien ta myöhemmin ni sukunimien tehtävih. Suuri osa tunguolaisien nykyisistä sukunimilöistä on kehittyn karjalaisperäisistä haukuntanimilöistä. Esimerkiksi:

• Kabajev: tämä sukunimi on muovossettu haukuntanimestä ^ Kaba < app. kaba ‘kapa, kuivattu kala, harvoimmin kuivattu linnun liha’. Tunguon kylässä eläy mies, hänen haukuntanimi on Kaba-Vas’ki(e). Tämän nimen pohjana on haukuntanimi Kaba ta ortodoksini karjalaini miesnimi Vas’ki(e) < ven. Vasili (Василий). Kylässä tiijetäh niise patronyymi Kabalaizet — Mironovit. Sanotah, jotta kaikki perehenjäsenet ta heimolaiset on oltu oikein laihat, niin kuin kavat. Piirissä tunnetah vielä patronyymit Kaba(zet) — Dmitrijevit; Kabazet — Andronovit, Potapovit

• Širkajev: tämä sukunimi on muovossettu haukuntanimestä ^ Sirkka, Čirkka < app. sirkka, čirkka, mi tunguon murtehessa tarkottau ‘nuijapiätä’. Täytyy vielä sanuo, jotta iče Tunguon kylän eläjillä on lisänimi Čirkkamarat. Tämä nimi perustuu siih asieh, jotta lammissa, kumpasen ympärillä seisou Tunguon kylä, on äijä mustie čirkkoja (nuijapäitä).

Blog